Vuokrataloyhtiön toimari lähetti tiedotteen

Tulin perjantai-iltapäivänä kotiin sytohoidosta Örebron yliopistollisesta sairaalasta. Postilaatikkomme ovat kahdeksankerroksisen vuokratalomme sisääntulotasolla. Avasin lokeroni avaimella ja poimin esiin kirjeet, nettikaupan esitevihon sekä kaikille asukkaille jaetun Lindesbergin kunnan vuokrataloyhtiön toimitusjohtajan allekirjoittaman tiedotteen. Yleensä tiedotteet koskevat remontteja ja tarkastuksia, mutta tämä oli erilainen. Ja se sai minut mietteliääksi.   

Käännän tiedotteen tähän ruotsista suomeksi:
"Vuokralaisillemme, jotka asuvat Ålkilsbacken 1:ssä ja 3:ssa

8. syyskuuta tapahtui Ålkilsbacken 1:n ja 3:n pihalla hyvin vakava tapahtuma. Yksi työntekijöistämme tehdessään työtä joutui rasististen hyökkäysten ja loukkausten kohteeksi, joissa on muun muassa kyseenalaistettu henkilön työpaikka ja -tehtävät.

Tätä käytöstä ei voi hyväksyä. Kenenkään ei työtä tehdessään tarvitse joutua tällaisen kohteeksi, oli etninen tausta mikä tahansa. Tätä emme yhtiönä tule koskaan hyväksymään.

Tällä kirjeellä haluamme alleviivata, että tapahtuma on diskriminointia, joka pitää ilmoittaa poliisille, minka myös tulemme tekemään, jos se tapahtuu uudelleen.

Lindesberg 2021-09-10
Fastigheter i Linde Ab/Lindesbergsbostäder Ab
Roger Sixtensson, VD"


Mitä ajattelin?
Tapaus tuntuu pöyristyttävältä. Vuokrayhtion työntekijät pitävät hyvää huolta talostamme. Ensiksi aloin miettiä, kuka naapureistani voi käyttäytyä tuolla tavoin. Lähelläni asuvat ovat hyvin herttaisia ja ystävällisiä eläkeläisiä. Onko tämä jokin Mr. Jekyll and Hyde -ilmiö? 

Käsitän toisiin kohdistuvan rasistisen hyökkäyksen olevan oman pahanolon, tietämättömyyden ja suvaitsemattomuuden purkua itsestä poikkeavaan, erilaiseen. Ehkä pelkoa ja epävarmuutta. Tekeekö tuo toinen todella työtä? Ja miten hyvin? Elääkö hän meidän kustannuksellamme? Saanko tai olenko saanut samoja etuja kuin hän? Ylemmyydentuntoa, mikä lienee kummunnee pelosta ja epävarmuudesta. 

Voisiko tuollainen asenne kohdistua myös minuun suomalaisena, olenhan minäkin "invandrare", vaikka läheltä, sinisilmäinen sekä vaaleaihoinen? Tietenkin ajattelin rikoksen tehneen asuvan kolmostalossa, itse kun asun ykkösessä.

Loistavaa, että asiaan puututtiin
Juuri tämä on hyvää Ruotsissa. Että asiaan puututaan, sen vakavuuteen kiinnitetään huomiota.Täällä uskalletaan valvoa ihmisten tasa-arvoa ihan käytännössä. Tämä ei koske vain maahanmuuttajia, vaan myös naisia, lapsia, vammaisia, homoja jne. jne.  Kun asiaan puututaan, ihminen alkaa ehkä tuntea hieman turvallisuutta, vaikka ympärillä olisi vihamielisyyttä. 

Omaan arvomaailmani kuuluu se, että kaikki ovat samalla viivalla. Ihmisiä on kohdeltava samoin, tulivatpa he mistä päin maailmaa tahansa, näyttivätpä miltä tahansa. Ihmisen oma oleminen ratkaisee, miten häntä kohdellaan, ei se, mikä hänen etninen taustansa tai muu ominaisuutensa on. 



Miten Suomessa?
Minulla on se tunne, että Suomessa ollaan arempia puolustamaan tasa-arvoa ja ehkäisemään vaikkapa rasistisia loukkauksia. Esimerkiksi bussissa voidaan olla hiljaa, kun joku sättii syyttä suotta nuorta maahanmuuttajaa. Vuokratalojen tiedotteet taitavat koskea yleensä tupakointisäännöksiä, ei erilaisuuteen kohdistuvia loukkauksia. Ikään kuin tasa-arvon avoin puolustaminen ei olisi Suomessa kotiutunut yhteiskunnan rakenteisiin ja käytänteihin. Siksi Suomessa moni "erilainen" kokee ehkä  turvattomuutta. Koska ollaan hiljaa, millä pahimmassa tapauksessa voidaan kätkeä oma vihamielisyys.Tai pelko.

Miksi ihmiselle on niin tärkeää arvottaa toisia ja omaa itseään jollakin arvoasteikolla? Onko kyse oman egon suojelusta? Jos tuntee jäävänsä alaportaille, niin pitääkö yrittää hinautua ylemmäksi mollaamalla toisia? Olen päättänyt olla näkemättä noita "arvoportaita" ja kohdella jokaista ihmisenä. Jos mahdollista.

Kommentit